torstai 4. syyskuuta 2014

Koukahdin kertaheitosta

No niinhän siinä sitten kävi. Jäin kerrasta koukkuun noihin neliöihin. Ei siinä kauaa mennyt kun tuon hoksas ja ennenku huomasinkaan - virkkasin bussimatkalla töihin.


Puolitoista kerää oli tuota yli-ihanan väristä Puro Batikia jäljellä, johonki se piti tuhlata. Psyyskuun kunniaksi psykedeelineliö.


Kamalan vaikea ku ihmiset kysyy että mikä siitä tulee ennenku tiedät itekään. Siitä tuli tietokonetuolille päällinen. Ettäs tiedätte. Vielä ku sais tuon nauravan selkänojan jotenkin piiloon...


Aloin miettimään aamulla tätä langankulutusta ja nyt tuijottelin tuossa tämän vuoden listaa. Kovin harva kuukausi näyttää oikeasti miinusta kun aina pitää jotain ostaa..


.. siispä päätin että syyskuussa neulotaan vain jämistä ja vanhoista langoista. Nyt kun näitä neliöitäkin tulee käden käänteessä. Laitetaanko ihan tavote? No, ainakin jos kilon tai kaksi sais tuhlattua johonkin. Taidanpa mennä penkomaan varastoja...

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti