sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Nauhaa, nyöriä ja ristipistoa

Vihdoin päästiin koulussakin tekemään jotain aivot narikkaan nypläyshommia. Nimittäin erityistekniikoita; kirjontaa, palmikoita ja nyörejä, pirtanauhaa ja vironvyötä. Itse innostuin etenkin kahdesta jälkimmäisestä, pentuna ja teininä kun suurinta terapiaa oli kangaspuilla mattojen hakkaaminen.

Olen joskus lapsena katsellut kun äiti on tehnyt loimia, nyt kun sen pääsi näkemään ajatuksen kanssa vierestä, menipä heti kerralla jakeluun. Kotona nimittäin testasin itse yksinkertaisen loimen tekemistä ja pistelin sen pirtaan. 


Yllättävän nopsaa sai aikaseksi melkein metrin ohutta nauhaa, testiksi. Haaveina ois tehdä joku ylieeppisen hieno kitarahihna nostelutekniikalla ja muutamalla eri värillä. Häätyy vielä reenata kyllä ennenku mitään oikeita lankoja menen tähän napsimaan :D


Palmikoita ja nyörejä on myös tullut jonkin verran värkkäiltyä aiemmin, lähinnä ystävännauhoja ja joskus lienee letittänytkin neljällä. Näissä ohjeet on onneksi aika yksiselkoisia, kuvia katselemalla pääsee pitkälle. Jokaisessa nyörirrä alku tietenkin vähän tökki, mutta hommasta kun pääsi jyvälle, alkoi jälkikin tasaantua. 


Mullahan oli siis ihan oma tekniikka tässäkin touhussa, kaikki ku on pakko tehä sohvalla, mahdollisimman epäergonomisessa asennossa niin keksinpä laittaa nyörinpäät varpaaseen kiinni. Näin! 

Muuten meni nyöreily ja sormeilu aika hyvin, MUTTA TUO MUSTA LANKA OLI TOOOOSI PASKA IDEA. Novitan Tennesseetä ja voin kertoa että PURKAUTUU! Vähänkään kun lypsi niin lanka meni ihan säikeiksi eikä niitä erottanu enää toisistaan, siitä syystä mm. 8-säikeinen palmikko jäi tosi lyhyeksi, kuitenkin pitempi kuin pinna tuon langan kans. 



Pitäisi keksiä jostain paksua nyöriä tai kudetta niin voisi värkkäillä koiralle pari vetoköyttä.

Lisäksi kurssilla opeteltiin kirjontatöitä ja erilaisia pistoja. Minä ja käsinompelu ei olla vielä ainakaan löydetty yhteistä säveltä, joten ei menny ihan top 3 -juttuihin tämä. Pistot oli kuitenkin suht yksinkertaisia ja saihan ne tehtyä kun potki itseään vähän ahteriin. Vielä pitäisi tehdä omaan vaatteeseen vapaaehtoinen kirjontatyö, oon ajatellu tuota samettia vaan onpa niin hankala ja venyvä kangas, että liekö menee vain pilalle. Illalla testiin. 

Vasenkätisenä oli vähän ongelmaa että kummasta suunnasta ja miten päin pisto pitäisi syntyä, osa menikin sitten taas vähän vasemman käden tekniikalla, kun eiu tuo neula pysy kädessä niin hyvin ku pitäis. Aion jatkossakin käyttää pääasiassa virkkuukoukkua ;)

Lisäapua ja hyviä vinkkejä löytyi täältä.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti