Missä joulumieli?

No, ei se peitto valmistunutkaan loppuunsa niin ajoissa, ensilumet kävi maassa kaks päivää! Tämä harmaa on nyt jotenki masentanu niin paljon ettei ole oikein mitään saanut tehtyä. Tai ainakaan valmiiksi asti. 

Onneksi nämä kaks piristää <3 

Uhrasin maanantain materiaaliopin muistiinpanojen kirjoitteluun, tajusin nimittäin että joululomaan on enää kaksi viikkoa ja vaikka mitä pitäisi saada aikaseks ennen sitä. Kotona ja koulussa. Onneksi on tullu oltua jota kuinkin hereillä tunneilla niin suht helpolla pääsee tässä ja onneksi on internet. Hyvä, että muistiinpanot saa kirjoittaa omia intressejä mielessä pitäen, itse olen etsinyt lisätietoa pääasiassa materiaalien ekologisuudesta ja niiden eettisestä tuotannosta.

Alpakka saa aina vähän lisäsydämiä. Siitä tulikin kirjotettua useamman sivun infot.

Äiti kävi kylässä muutama viikko sitte. Tai ei täällä asti, mutta itse vaivauduin Helsinkiin (kolmena viikonloppuna peräkkäin, ei enää tänä vuonna..) ja sain taas huipputuliaisia! Vaikka mitä tilpehööriä oli löytynyt Gamarrasta, ompelulankoja, nappeja, ratkoja, saksia. 

Tuolla on pohjalla muutamia kookoksesta tehtyjä nappeja, hienoja tummia. Aion käyttää niitä koristeena koulun hameprojektissa, joka on edennyt siihen pisteeseen että pääsin ensimmäistä kertaa sovittamaan viime viikolla. No eihän taas menny niinku piti. Ensin peruskaavaa piirtäessä olin lisännyt liian pienet väljyydet sivuille, joista seurasi että sovitushame oli hieman tiukka. Ei ongelma sinänsä, mutta tulipa kirjoitettua vähän huonot muistiinpanot kun kiireessä lähti koululta sovituksen jälkeen niin kaavaa muokatessa laitoin liikaa väljyyksiä, tuplasti mitä piti. Nyt sitten pienennellään. Huomiseksi kaivelen nappeja mukaan, jospa sitten kehtaisi jo muutaman kuvan räpsästä.

Äiskä toi myös lankaa. Tilasin pari kiloa mustaa, sain, jes! Vihdoin saan itelleki tehä mustasta jotain, villatakki. Jospa sitten joululomalla.. sininen oli isäpuolen ostos, kysyin että mitä haluaa niin kuulemma pipon. Mitähän tuosta lopusta 950 grammasta? :--D

Tampereen käsityömessuillakin tuli käytyä. Kamalastihan siellä oli kaikkea enkä edes tainnut käydä kaikiss näyttelyhalleissa, kuuma oli ja paljon väkeä, hyvä niin. Jotain kuitenkin jäi käteenkin, tämä kirja vuodelta 1966, pikaisella selailulla sieltä löytyy ohjeet ihan kaikkeen. Lisäksi ostin koukkuja, äitille huovutusvälineitä ja pari kerää sukkalankaa. Muutoin oli aika paljon kalliimpaa kuin olisin ajatellut, joten kankaat, joista haaveilin jäivät ostamatta. 

Lopuksi lisättäköön kuva keskeneräisistä töistä. Velikullalle pitäisi saada postiin kahdet villasukat, molemmista puolitoista paria valmiina. Ja Maran poncho, ei olis paha kun vaan ottais ja tekis. Edes motivaatiosuklaa ei ole toistaiseksi auttanut. Help?

Villaa ja nahkaa

Talvi tulee. Otin tuossa pari kuukautta sitten työnalle viltin, jonka alkuvaiheesta vilahtikin kuva aiemmin. Viikonloppuna päätin, että se on valmis kun ensilumet tulee. Senku oon virkkaillu isoa neliötä, keränjämän ottanut aina jostain valmistuneesta projektista. Onneksi tämä alpakka ei ole ihan heti loppumassa, silti olis pieni kutina lähteä äkkiä hakemaan lisää ;)

Deadline unknown.

Syyslomaki oli ja meni, sain vihdoin aikaseksi käytyä pohjosessa, jossa aika kului yllättäen taas sukuloidessa ja koirien kans hengatessa. Vaan tulipa reissun päällä neulottuakin jotain. Pari kaulahuivia tipahti puikoilta, toinen meni tilauksesta Poltsulle ja toinen lähtee anopille Ouluun, kunhan saan pääteltyä (toivottavasti ennen joulua).

Molempiin tempasin samaa harmaata värin kaveriksi. Ihanaa, ihanaa ainaoikeaa.

Koululla kävi joskus syyskuussa joku kangasmyyjäsetä Kokkolasta, heräteostin jotain mustaa ryppykangasta, joka odottelee laatikossa inspiraatiota, ja tekstiiliNAHKAA. Tykästyinpä siihen niin paljon, että kohta on kaks hamosta valmiina, toisesta puuttuu vielä napit ja vyölenkit. Kolmannenkin tuosta metristä vielä saisi, malli puuttuu. 

Minusta aivan hyvin voi käyttää villasukkia nahkahameen kans! Joku stylisti vois olla eri mieltä..

Viime viikolla opeteltiinkin koulussa piirtämään hameen peruskaava. Tai no, itse piirsin vain yhden kun ajattelin, että teen loput kotona mutta jätinpä sitten 1/4-viivaimeni pakkiin. No, päätin että tällä viikolla piirrän omilla mitoilla tuohon little black bookiin moiset, pysyypä tallessa. Lisäksi duunailin materiaaliopin muistiinpanoja, pitäisi vielä puhtaaksi kirjoittaa pahville ja kirppikseltä löydettyä kansiota vähän tuunata asianmukaisen näköiseksi. Mikähän on seuraava materiaali...?

Tämän illan projektina otin ja askartelin. Jo pitkään oon suunnitellu, että tekisin lampunvarjostimen narulla, liimalla ja ilmapallolla. Ostin Tigeristä juuttinarua á 1e ja loput tykötarpeet löytykin valmiiksi. Siinä se saa nyt roikkua ja kuivata vuorokauden, huomenna räjäytetään pallo ja katotaan jääkö käteen kasa narua. Toinen skenaario oli, että ilmapallossa on nii paljon liimaa etten saa sitä edes rikki.

Loppuillan saaki kulumaan teetä juomalla ja kuivunutta liimaa sormista repimällä.

Inspiraatiopäissään

Huh, työt on vihdoin ohi ja rankan syksyn jälkeen voin keskittyä olennaiseen, eli kouluun. Harmillisesti menikin ensimmäinen jakso hieman poissaollessa, mutta nyt kun on viikon saanut tehdä ja touhuta sitä, missä (kuvittelee olevansa) hyvä nii aijai! 

Itsellä kun on jonkin verran tuota ompeluhistoriaa ennestään, tuntui startti hieman hitaalta ja myönnettäköön että vähän tylsää oli. Mutta nyt kun on päässyt joten kuten taas sisään ompelukoneen ja saumurin sielunelämään niin on uskaltanut tehdä omiakin projekteja, koulussa ja kotona. When the inspiration hits...

Neulatyyny ja pukupussi olivat kuitenkin mielestäni erittäin hyvät ensimmäiset työt, jotka ovatkin olleet ahkerassa käytössä. Neulatyynyn tein vanhasta t-paidasta, laitoin kaksinkertaisen kankaan ettei olisi trikoo joustanut niin paljoa, mutta joustaahan se, ei voi mitään. Rannekkeeseen virkkasin alpakasta (YLLÄTYS!) päällisen ja sisälle kuminauhan. Eikä ees kutita. Pukupussiin ostin Eurokankaasta mustaa 100% polyesterikangasta ja limen vihreää (TAAS YLLÄTYS!) vinovauhaa. Kangas oli hankala käsitellä ja sitä tulikin leikeltyä vähän miten sattuu, mutta lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen. Pistin sen nurinpäin, kun mattapinta näytti siltä että se suojaisi enemmän eikä kiiltävä nukkaa vaatetta. 

Saumaharjoitukset tuli tehtyä suht nopeasti, tasokuvista oli helppo tulkata miten päin kangaat asetellaan. Poikkileikkauskuvat taas olivat täysin uusia minulle, vielä vähän vieraalta tuntuu eikä aina ole ihan varma miten päin saumaa pitäisi tuijottaa. 

T-paitaprojektiin valitsin pitkähihaisen paidan kaavan (burda 9/12), leveällä laskeutuvalla kaula-aukolla ja kuminauharypytykset tuli hihoihin ja oikeaan sivusaumaan. Ostin koululta mustaa trikookangasta (á 4e/m!), josta jäi vielä hameen resoriin, jonka tein myöhemmin kotona. Kursin paidan kasaan suht nopeasti ja siitähän tuli aivan käyttökelpoinen, omannäköinen paita. Hyvä ensimmäinen ommeltu vaate 9(?) vuoteen. 

Tästä paidastahan tuli siis niin pitkä, että käy myös mekkona!

Loppujaksosta otettiin työnalle neule- tai virkkausprojekti. Mie nyt oon neulonu ja virkannu siellä vähän väliä mitä sattuu, päätin antaa arvioitavaksi alkuviikosta valmistuneen Granny Cocoon Shrugin ohjeella tehdyn alpakkatakin/boleron/mikätuonyton. Ainakin se on hyvä ja rento päällä, teen varmasti vielä ainakin toisen jossain vaiheessa. 

En oo saanu otettua kuvaa vielä valmiisna, tässä tuotantovaiheessa ;)

Loppuajan olenkin duunaillut ihan omiani koulussa, aloin tekemään nahkahametta Carmenin levynjulkkareita varten, valmista ja käyttökelpoista pitäisi olla 6.11. mennessä eli loman jälkeen on vielä hetki aikaa. Saapa nähä :D Lihota ei ainakaan kärsi grammaakaan. 

Nyt sitte flunssassa loman viettoon, tunnollinen opiskelija sairastaa sillon ku ei tarvi olla koulussa! Murr.

Tämän värkkäilin eurokankaan palasosaton tsaikedeelisesta trikookankaasta, 7 kaitaletta ja tässä siis resori paidan jämistä.

Bändipaitoja naisille(kin)!

Oon tässä jonku aikaa jo tuskaillu internetin syövereistä itelle sopivia bändipaitoja, siis semmosia oikeitten bändien. Mutta ku ei oo. Naisille. Tai jos on nii kokoluokka on XXL ja kuvassa on joku promo kultaiselta 80-luvulta. Vaadin tasa-arvoa! .. tai teen itte. 

Viime perjantaina oli koulussa etätehtävä, jossa piti kaivella omasta kaapista vaate ja muokata se. Valitsin miesten S-koon paidan, joka on ostettu Rovaniemeltä joskus vuonna nakki ja lojunut kaapin pohjalla, lähinnä koska se on miesten paita. Halvalla tehty tuubista, ei ollu sivusaumoja, joten päätin tekasta sellaset. 

Silitin paidan ja leikkasin sivut auki, hihoista leikkasin sauman kokonaan pois. Joka sivua piti pienentää 2,5cm. Hihat meni vähän mututuntumalla, suista kaventui vain aiemman sauman verran.

Ompelin ensin sivut yhteen suoralla, jättäen saumuroinnille vielä saumavarat ja testasin päälle. Näytti hyvältä, joten eikun masiinalle.

 

Hieman olis saanut ehkä vielä vyötärön kohdalta olla kapeampi, mutta menkööt nyt tämän kerran. Seuraavaksi pienennykseen lähtee samasta putiikista aikanaan ostettu Pantera-paita, jos tällä kertaa kokeilisi kotikonstein tehdä, nyt kun saumurikin vihdoin antaa asiallista tikkiä.

Taidankin siis jatkossa tilata miesten s-koon paitoja, niissä kun näyttää tuo olkapää istuvan eikä kaula-aukkoonkaan tarvinnut koskea, vaikka ensin meinasin leikata resorin pois. 

Hyvä fiilis, kun tajuaa jossain vaiheessa päivää, että on omatekemät kuteet päällä, jos nyt alusvaatteita ei lasketa. Henkkamaukan lapsityövoimavaatteet voi jatkossa haistattaa pitkät! ;)

Peiton alle piiloon

Tulipa tuossa viikonloppuna todettua, että nyt se torkkupeitto on saatava. Fiilistelin tulevaa syksyä ja pimeitä, kynttiläntäytteisiä syysiltoja lauantaina. Artte tipahti sohvalle ja koitin käydä peittelemässä tuolla säälittävällä 7-veikasta tehdyllä tekeleellä, joka jäi aika pahasti puolitiehen alkuinnostuksen jälkeen. Ihan hyvä sohvansuoja siitä tulee, mutta ei siitä koskaan valmista peittoa saa. Sitä paitsi, Novitan langoissa on laatukin huonontunut niin paljon viimeisen parin vuoden aikana, etten tykkää enää yhtään. Alpakka best!

Neliöstähän se tämäkin siis lähtee. Ison sellasen meinasin tehä. Aivot narikkaan ja koukku käteen.

Sunnuntait on parhaita löhöilypäiviä, myös koiran mielestä.

Aloitin koulun pari viikkoa sitten, pitäähän myös siellä tikuttaa menemään aina kun ei ole ompelukoneen kimpussa.

Vinonauhaharjoitus. Nämä teollisuuskoneet on toistaseksi vielä vähän pelottavia, kun ei oo koskaan ennen käyttäny. Ehkä jopa liian tehokkaita omaan makuun!