I'd rather crochet

Himo virkata on suunnaton. En pysty lopettamaan. Siispä yksinäisistä lankapalloista eroon hankkiutuakseni tein pikkuveljelle + vaimokkeelle peiton.

 Velikullan sisutustaidot pääsi testiin, valkkasi värit.

Peiton alle piiloon

Tulipa tuossa viikonloppuna todettua, että nyt se torkkupeitto on saatava. Fiilistelin tulevaa syksyä ja pimeitä, kynttiläntäytteisiä syysiltoja lauantaina. Artte tipahti sohvalle ja koitin käydä peittelemässä tuolla säälittävällä 7-veikasta tehdyllä tekeleellä, joka jäi aika pahasti puolitiehen alkuinnostuksen jälkeen. Ihan hyvä sohvansuoja siitä tulee, mutta ei siitä koskaan valmista peittoa saa. Sitä paitsi, Novitan langoissa on laatukin huonontunut niin paljon viimeisen parin vuoden aikana, etten tykkää enää yhtään. Alpakka best!

Neliöstähän se tämäkin siis lähtee. Ison sellasen meinasin tehä. Aivot narikkaan ja koukku käteen.

Sunnuntait on parhaita löhöilypäiviä, myös koiran mielestä.

Aloitin koulun pari viikkoa sitten, pitäähän myös siellä tikuttaa menemään aina kun ei ole ompelukoneen kimpussa.

Vinonauhaharjoitus. Nämä teollisuuskoneet on toistaseksi vielä vähän pelottavia, kun ei oo koskaan ennen käyttäny. Ehkä jopa liian tehokkaita omaan makuun!

Tästä piti tulla tyyny..

Mutta sitten päätin, että tämähän näyttää oikeastaan aika kivalta pöydälläkin. Siihen jäivät. Säästyinpähän yhteen ompelun vaivalta!

Lankoina käytetty Nallea ja
Kummitädiltä saatua Schachenmayrin Bravo baby coloria, viitosen koukulla.

Ensilumia ootellessa..

 

Vein sitten virkkuut metsään. Piti lähteä hakemaan luonnosta inspiraatiota.

Ja koira piti viedä lenkille.  Tämän aloitin eilen illalla. Tyynyimperiumiprojektia varten. Sellaisen aion tehdä tuonne nurkkaan.

...Tai suunnitelmat ainakin ovat suuret. Tämä on toinen tyyny tuloillaan. Ensimmäinen odottelee tuossa läjässä päättelemättömänä. Niinku sata muutaki työtä.

Poimin maasta mukaan erivärisiä vaahteranlehtiä. Laitoin maljakkoon hyllylle, hetkeksi edes väriä antamaan. Pitäis nimittäin keksiä minkä väriseksi maalais huushollin seinät..

Ja se eläin. Niki best.

Vihiriä unelma

Ahhh, pakko oli unohtaa ne jämälangat hetkeksi ja ottaa testiin äitin tilaaman langat! Ensimmäisenä koetukseen joutui Viking of Norwayn Balder.

Rakastuin.

Ekaksi tein yhdestä kerästä ison neliön. 8 millin koukulla. Sen jälkeen koukuttelin sivut menemään, kädenaukkoihin tein 20 ketjusilmukkaa ekalla kerroksella. Molemmille puolille kerät ja tadaa, siihen se 300 grammaa menikin!

Monikäyttönen kaveri tuli tästä. Voi käyttää huivina, liivinä, hartiahuivina, ihan muuten vaan lämmikkeenä.

Koukahdin kertaheitosta

No niinhän siinä sitten kävi. Jäin kerrasta koukkuun noihin neliöihin. Ei siinä kauaa mennyt kun tuon hoksas ja ennenku huomasinkaan - virkkasin bussimatkalla töihin.

Puolitoista kerää oli tuota yli-ihanan väristä Puro Batikia jäljellä, johonki se piti tuhlata. Psyyskuun kunniaksi psykedeelineliö.

Kamalan vaikea ku ihmiset kysyy että mikä siitä tulee ennenku tiedät itekään. Siitä tuli tietokonetuolille päällinen. Ettäs tiedätte. Vielä ku sais tuon nauravan selkänojan jotenkin piiloon...

Aloin miettimään aamulla tätä langankulutusta ja nyt tuijottelin tuossa tämän vuoden listaa. Kovin harva kuukausi näyttää oikeasti miinusta kun aina pitää jotain ostaa..

.. siispä päätin että syyskuussa neulotaan vain jämistä ja vanhoista langoista. Nyt kun näitä neliöitäkin tulee käden käänteessä. Laitetaanko ihan tavote? No, ainakin jos kilon tai kaksi sais tuhlattua johonkin. Taidanpa mennä penkomaan varastoja...

Iänvanhoja jämiä vihdoin käyttöön!

Nämä langat on jostain ajalta ennen Elvistä, en edes muista mihin tarkotukseen oon ostanu. Värit on varmaan ollu kivoja. Tai alennuksessa. Jotain niistä on aiemmin tehty ja etsiskelin nyt enimmät, reenilangaksi mummonneliöihin. Päätin ottaa hieman paksumman langan näin alkuun, kyseessä siis Novitan Kelo ja viiden millin koukulla.

 Kolmesta väristä päätin tehdä, vielä olis olult harmaata ainakin, mutta katsotaan nyt mitä näistä saisi aikaan.

Tuon verran vielä violettia ja vihreästä tulee vielä yksi, toivottavasti.

Mitähän näistä nyt sitten tehdään? Alkaa sujumaan tämä neliöinti aivan hyvin!

Vielä pitää vähän venytellä. Pitää myös yrittää muistaa säästää lankaa yhteenompeluun.

Lähikuva. Ei se noin pinkki kyllä ole, salama hämää. Tumma violetti. 

Aamulla tein mustikkamuffineja. Jouduin vähän taas sooloilemaan reseptin kanssa kun munat olivat menneet vanhaksi eikä maitoakaan (yllättäen) ollut. Resepti näihin löytyy täältä.

Eka neliö!

Oon jo aikoja miettiny, että olis kiva tehä isoäidinneliöistä jotain. En oo vaan koskaan osannu tai jaksanu opetella lukemaan virkkausohjeita. Vastaan tuli tarpeeksi simppeli ohje jolla viitsi lähteä kokeilemaan. Ehkä noita joutuu vielä muutaman tekemään ennenku alkaa näyttään siltä ku pitäis..