Villaa ja nahkaa

Talvi tulee. Otin tuossa pari kuukautta sitten työnalle viltin, jonka alkuvaiheesta vilahtikin kuva aiemmin. Viikonloppuna päätin, että se on valmis kun ensilumet tulee. Senku oon virkkaillu isoa neliötä, keränjämän ottanut aina jostain valmistuneesta projektista. Onneksi tämä alpakka ei ole ihan heti loppumassa, silti olis pieni kutina lähteä äkkiä hakemaan lisää ;)

Deadline unknown.

Syyslomaki oli ja meni, sain vihdoin aikaseksi käytyä pohjosessa, jossa aika kului yllättäen taas sukuloidessa ja koirien kans hengatessa. Vaan tulipa reissun päällä neulottuakin jotain. Pari kaulahuivia tipahti puikoilta, toinen meni tilauksesta Poltsulle ja toinen lähtee anopille Ouluun, kunhan saan pääteltyä (toivottavasti ennen joulua).

Molempiin tempasin samaa harmaata värin kaveriksi. Ihanaa, ihanaa ainaoikeaa.

Koululla kävi joskus syyskuussa joku kangasmyyjäsetä Kokkolasta, heräteostin jotain mustaa ryppykangasta, joka odottelee laatikossa inspiraatiota, ja tekstiiliNAHKAA. Tykästyinpä siihen niin paljon, että kohta on kaks hamosta valmiina, toisesta puuttuu vielä napit ja vyölenkit. Kolmannenkin tuosta metristä vielä saisi, malli puuttuu. 

Minusta aivan hyvin voi käyttää villasukkia nahkahameen kans! Joku stylisti vois olla eri mieltä..

Viime viikolla opeteltiinkin koulussa piirtämään hameen peruskaava. Tai no, itse piirsin vain yhden kun ajattelin, että teen loput kotona mutta jätinpä sitten 1/4-viivaimeni pakkiin. No, päätin että tällä viikolla piirrän omilla mitoilla tuohon little black bookiin moiset, pysyypä tallessa. Lisäksi duunailin materiaaliopin muistiinpanoja, pitäisi vielä puhtaaksi kirjoittaa pahville ja kirppikseltä löydettyä kansiota vähän tuunata asianmukaisen näköiseksi. Mikähän on seuraava materiaali...?

Tämän illan projektina otin ja askartelin. Jo pitkään oon suunnitellu, että tekisin lampunvarjostimen narulla, liimalla ja ilmapallolla. Ostin Tigeristä juuttinarua á 1e ja loput tykötarpeet löytykin valmiiksi. Siinä se saa nyt roikkua ja kuivata vuorokauden, huomenna räjäytetään pallo ja katotaan jääkö käteen kasa narua. Toinen skenaario oli, että ilmapallossa on nii paljon liimaa etten saa sitä edes rikki.

Loppuillan saaki kulumaan teetä juomalla ja kuivunutta liimaa sormista repimällä.

Inspiraatiopäissään

Huh, työt on vihdoin ohi ja rankan syksyn jälkeen voin keskittyä olennaiseen, eli kouluun. Harmillisesti menikin ensimmäinen jakso hieman poissaollessa, mutta nyt kun on viikon saanut tehdä ja touhuta sitä, missä (kuvittelee olevansa) hyvä nii aijai! 

Itsellä kun on jonkin verran tuota ompeluhistoriaa ennestään, tuntui startti hieman hitaalta ja myönnettäköön että vähän tylsää oli. Mutta nyt kun on päässyt joten kuten taas sisään ompelukoneen ja saumurin sielunelämään niin on uskaltanut tehdä omiakin projekteja, koulussa ja kotona. When the inspiration hits...

Neulatyyny ja pukupussi olivat kuitenkin mielestäni erittäin hyvät ensimmäiset työt, jotka ovatkin olleet ahkerassa käytössä. Neulatyynyn tein vanhasta t-paidasta, laitoin kaksinkertaisen kankaan ettei olisi trikoo joustanut niin paljoa, mutta joustaahan se, ei voi mitään. Rannekkeeseen virkkasin alpakasta (YLLÄTYS!) päällisen ja sisälle kuminauhan. Eikä ees kutita. Pukupussiin ostin Eurokankaasta mustaa 100% polyesterikangasta ja limen vihreää (TAAS YLLÄTYS!) vinovauhaa. Kangas oli hankala käsitellä ja sitä tulikin leikeltyä vähän miten sattuu, mutta lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen. Pistin sen nurinpäin, kun mattapinta näytti siltä että se suojaisi enemmän eikä kiiltävä nukkaa vaatetta. 

Saumaharjoitukset tuli tehtyä suht nopeasti, tasokuvista oli helppo tulkata miten päin kangaat asetellaan. Poikkileikkauskuvat taas olivat täysin uusia minulle, vielä vähän vieraalta tuntuu eikä aina ole ihan varma miten päin saumaa pitäisi tuijottaa. 

T-paitaprojektiin valitsin pitkähihaisen paidan kaavan (burda 9/12), leveällä laskeutuvalla kaula-aukolla ja kuminauharypytykset tuli hihoihin ja oikeaan sivusaumaan. Ostin koululta mustaa trikookangasta (á 4e/m!), josta jäi vielä hameen resoriin, jonka tein myöhemmin kotona. Kursin paidan kasaan suht nopeasti ja siitähän tuli aivan käyttökelpoinen, omannäköinen paita. Hyvä ensimmäinen ommeltu vaate 9(?) vuoteen. 

Tästä paidastahan tuli siis niin pitkä, että käy myös mekkona!

Loppujaksosta otettiin työnalle neule- tai virkkausprojekti. Mie nyt oon neulonu ja virkannu siellä vähän väliä mitä sattuu, päätin antaa arvioitavaksi alkuviikosta valmistuneen Granny Cocoon Shrugin ohjeella tehdyn alpakkatakin/boleron/mikätuonyton. Ainakin se on hyvä ja rento päällä, teen varmasti vielä ainakin toisen jossain vaiheessa. 

En oo saanu otettua kuvaa vielä valmiisna, tässä tuotantovaiheessa ;)

Loppuajan olenkin duunaillut ihan omiani koulussa, aloin tekemään nahkahametta Carmenin levynjulkkareita varten, valmista ja käyttökelpoista pitäisi olla 6.11. mennessä eli loman jälkeen on vielä hetki aikaa. Saapa nähä :D Lihota ei ainakaan kärsi grammaakaan. 

Nyt sitte flunssassa loman viettoon, tunnollinen opiskelija sairastaa sillon ku ei tarvi olla koulussa! Murr.

Tämän värkkäilin eurokankaan palasosaton tsaikedeelisesta trikookankaasta, 7 kaitaletta ja tässä siis resori paidan jämistä.

Bändipaitoja naisille(kin)!

Oon tässä jonku aikaa jo tuskaillu internetin syövereistä itelle sopivia bändipaitoja, siis semmosia oikeitten bändien. Mutta ku ei oo. Naisille. Tai jos on nii kokoluokka on XXL ja kuvassa on joku promo kultaiselta 80-luvulta. Vaadin tasa-arvoa! .. tai teen itte. 

Viime perjantaina oli koulussa etätehtävä, jossa piti kaivella omasta kaapista vaate ja muokata se. Valitsin miesten S-koon paidan, joka on ostettu Rovaniemeltä joskus vuonna nakki ja lojunut kaapin pohjalla, lähinnä koska se on miesten paita. Halvalla tehty tuubista, ei ollu sivusaumoja, joten päätin tekasta sellaset. 

Silitin paidan ja leikkasin sivut auki, hihoista leikkasin sauman kokonaan pois. Joka sivua piti pienentää 2,5cm. Hihat meni vähän mututuntumalla, suista kaventui vain aiemman sauman verran.

Ompelin ensin sivut yhteen suoralla, jättäen saumuroinnille vielä saumavarat ja testasin päälle. Näytti hyvältä, joten eikun masiinalle.

 

Hieman olis saanut ehkä vielä vyötärön kohdalta olla kapeampi, mutta menkööt nyt tämän kerran. Seuraavaksi pienennykseen lähtee samasta putiikista aikanaan ostettu Pantera-paita, jos tällä kertaa kokeilisi kotikonstein tehdä, nyt kun saumurikin vihdoin antaa asiallista tikkiä.

Taidankin siis jatkossa tilata miesten s-koon paitoja, niissä kun näyttää tuo olkapää istuvan eikä kaula-aukkoonkaan tarvinnut koskea, vaikka ensin meinasin leikata resorin pois. 

Hyvä fiilis, kun tajuaa jossain vaiheessa päivää, että on omatekemät kuteet päällä, jos nyt alusvaatteita ei lasketa. Henkkamaukan lapsityövoimavaatteet voi jatkossa haistattaa pitkät! ;)

Mustaa magi.... maalia!

Vietinpä 26-vuotis synttäreitäni lauantaina, kummosempia ei tapahtunu mutta eilisen krapulan karkottamiseksi päätin maalata seinän mustaksi, HAH! Ostin perjantaina Prismasta liitutaulumaalia ja tarvittavat työkalut, nyt on nimittäin suunnitteluseinä.

 

 Tässä kohtaa vielä jännitti.

En oo ihan varma tieskö äiti mihin se lupautu, ku sano että saan maalata seinän mustaksi. muah. Siinä se nyt kuitenki on. 

Ohjeessa luki, että viikko pitäisi antaa kuivua kunnolla ennenkuin piirtää siihen. No enhän minä malttanut. Pakko oli edes testata.

 Sain äitin saumurin postissa tuossa joku aika sitte, nyt sain vihdoin aikaseksi raivata myös työtilaa. Lähenpä kohta hakemaan mustat langat tuohon vehkeeseen nii katotaan mihin siitä on!

Vielä pitäisi vähän järjestellä jotta saisi molemmat koneet käyttöön yhtä aikaa ja johonkin pitäisi leikkaustilaakin keksiä. Huonekalutetriksen pelaaminen jatkukoon vielä tovi, Ikeareissukin ois taas paikallaan.

Peiton alle piiloon

Tulipa tuossa viikonloppuna todettua, että nyt se torkkupeitto on saatava. Fiilistelin tulevaa syksyä ja pimeitä, kynttiläntäytteisiä syysiltoja lauantaina. Artte tipahti sohvalle ja koitin käydä peittelemässä tuolla säälittävällä 7-veikasta tehdyllä tekeleellä, joka jäi aika pahasti puolitiehen alkuinnostuksen jälkeen. Ihan hyvä sohvansuoja siitä tulee, mutta ei siitä koskaan valmista peittoa saa. Sitä paitsi, Novitan langoissa on laatukin huonontunut niin paljon viimeisen parin vuoden aikana, etten tykkää enää yhtään. Alpakka best!

Neliöstähän se tämäkin siis lähtee. Ison sellasen meinasin tehä. Aivot narikkaan ja koukku käteen.

Sunnuntait on parhaita löhöilypäiviä, myös koiran mielestä.

Aloitin koulun pari viikkoa sitten, pitäähän myös siellä tikuttaa menemään aina kun ei ole ompelukoneen kimpussa.

Vinonauhaharjoitus. Nämä teollisuuskoneet on toistaseksi vielä vähän pelottavia, kun ei oo koskaan ennen käyttäny. Ehkä jopa liian tehokkaita omaan makuun!

What has a hole that every man desires?

No ponchossa! Mitä te kuvittelitte?! 

Wuoppiksen poncho valmistu Paracarissa, Perussa helmikuussa. On kuulemma ollu krapulassa erinomainen asuste.

Henkan ja Tuomaksen ponchot ootteli valmiina, että pojat tulee hakemaan.

 Henkan metsäponcho in action.

 Iloinen Tuomas! Sain kerranki vapaudet käyttää KAIKKIA värejä nii menin ihan sekasin tämän kanssa!

Ponchon tein kiitokseksi upeasta tatuoinnista, joka hakkailtiin oikeaan käteen pääsiäisenä. Artisti uuessa ponchossa.

 Tilaustyö Pohojammaalle feat. Nikke

 Valmis 7/2015

Uusimman tuotoksen ensimmäinen puolisko valmistui eilen. Arten stonerdoomponcho, nyt kun vihdoin sai lisää (oikeita) värejä! Tästä tulee hyvä!

Seitkyt senttiä säärystintä

Sunnuntai-illan puhteina eilen tuli laitettua kämppä pakettiin, valmiiksi tänään alkavaa keittiöremppaa varten. Operaation jälkeen hiljennyin kaverin sohvalle ja koukuttelin puolipylväitä ympyränä, säärystin tuli. Aloitin aamulla  jo vähän toista, mutta harmiksi piti lähteä töihin.. 

Väri näyttää näköjään eritä joka kuvassa.