Trikoota alusta loppuun.

Trikoopaita

Materiaali:

Kangas on ostettu noin vuosi sitten Eurokankaan palalaarista. Se on paksuhkoa trikoota, joka joustaa molempiin suuntiin. Nurja puoli on valkoinen, vaikuttaisi jonkin sortin interlock-neulokselta. 

Paidan pituus on 60 cm ja kaavan leveys 33cm x 2 + sv (1cm). Kangasta meni n. 60 x 70 cm pala.

Peruskaavan laskelmat:

Työohje:

1. Ompele olkasaumat

2. Ompele sivusaumat

3. Ompele pääntien ja kädentien käänteet.

4. Ompele helmakäänne.

Ajankäyttö:

Kaavoitus 1:1 koossa 90 min.

Leikkuu 10 min.

Valmistus n. 40 min.

Kankaasta paidaksi omilla kaavoilla noin 2 tuntia 20 minuuttia. Suurin päänvaiva oli käänteiden kanssa, kangas lähti helposti liukumaan paininjalan alta ja purkaminen oli puolimahdotonta. 

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Paidasta tuli erittäin käyttökelpoinen vaate. Kangas on tosiaan yli vuoden odotellut saksimista ja paita siitä on kokoajan ollut tulossa, mutta nyt vasta tuli sitten piirrettyä kaavat. Pääntielle takakappaleelle tuli pieni mutka käännettä ommellessa mutta ei sitä päällä huomaa. Vaate kestää lähempää tarkastelua, hyvä minä! ;) 

Shortsit

Materiaali:

Musta trikoo on alunperin hankittu koululta vuosi sitten valmiskaavasta tehtyyn trikoopaitaan. Sitä oli jäljellä juuri sopiva n. 40 x 60 cm pala. Uskaltaisin väittää, että kangas on puuvillasekoitetta, jossa on ihan reippaasti elastaania mukana.

Näppäränä tyttönä en nyt löytänyt tähän hätään mittoja (oon hukannu ne jo kahesti -.- )tai peruskaavan laskelmia, kaavakin taitaa olla koulun lokerossa. Hups.

Työohje:

1. Ompele etu- ja takasauma

2. Ompele sivu- ja sisäsaumat

3. Ompele haarasauma

4. Ompele lahkeiden käänteet

5. Saumuroi kuminauha vyötärölle ja ompele käänne siksakilla.

Ajankäyttö:

Kaavoitus 1:1 koossa 40 min.

Leikkuu 10 min.

Valmistus n. 30 min.

Shortsit valmistuivat viikkoja sitten eräänä perjantaina aamupäivän tunneilla koulussa. Kuminauhan ja lahkeiden käänteet ompelin kotona. 

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Shortseista ois voinu tulla hieman pidemmät ja vyötäröltä matalammat, mutta en tehnyt peruskaavalle juuri mitään. Vyötärökäänne on tehty tuplana, jotta sain vähän madallettua ja valkoisen kuminauhan kokonaan piiloon. Aivan hyvät hameenalus- tai kotihousut. Toisessa lahkeessa on käänne parempi, kun vaihdoin ompelukoneen välissä. Markettiveljellä ei saa yhtä hyvää jälkeä ku vanhalla kunnon Pahvilla, jota piti vähän putsailla. 

Kolmilankaisen saumurin sauma venytetty auki.

Farkut makkarin lattialla

Tulipa taas piettyä puoli vuotta blogihiljaisuutta, yritän tässä taas aktivoitua koulun alun myötä. Pistetäänpä homma käyntiin toissayönä alkaneella farkkujentuhoamispsykoosilla.

Mun kaapista ainaki löytyy usiampi pari farkkuja, jotka ei oo syystä tai toisesta ollu jalassa aikoihin. Meikän bravuuri on vetoketjun hajottaminen. Osasta olin jo leikelly taskuja irti, mutta lahkeet saksin n. 1-1,5 cm levyiseksi kuteeksi, pituussuunnassa päästä päätyyn.

Alunperin bongasin idean facebookin Vilkasta virkkausta! - ryhmästä, jossa joku jäsen oli virkannut farkkusuikaletta spiraalina puuvillalangan sisälle. Mää vihhaan ympyrän virkkaamista (tai sitte en oo vaan oppinu kunnolla), nii päädyin suorakaiteen malliseen. Ku on kämpässä asunu kohta kolme vuotta nii ois hyvä aika värkätä makuuhuoneeseenki matot!

Äitiltä varastettu kalalanka pääs vihdoin käyttöön. En oo juuri venymättömillä puuvillalangoilla virkkaillu nii alkuun oli melekosen epätasanen käsiala, kymmenen kerroksen jälkeen näyttää jo paremmalta. Onneks tällä kertaa vaan omaan käyttöön nii sole nii justiinsa. 85 silmukkaa, koukku nro 4 (pienempi ei pysy mulla käessä alakuunkaan).

Aluksi tuli myös tosi epätasasta reunaa, työtä pitää näemmä venytellä ja vanutella vähän joka suuntaan joka kerroksella virkatessa. Jospa ne reunatki tasaantuis ku heittää joskus maton lattiaan.

En oo siis vuorokauteen kyenny tekemään mittään muuta ku inspiraatio nyt kerran iski, onneksi siunaantu pari ylimäärästä vappaata nii voin hyvällä omatunnolla vielä tämän illan istua sohvalla koukku kourassa. Nyt mänen jatkamaan!

Nauhaa, nyöriä ja ristipistoa

Vihdoin päästiin koulussakin tekemään jotain aivot narikkaan nypläyshommia. Nimittäin erityistekniikoita; kirjontaa, palmikoita ja nyörejä, pirtanauhaa ja vironvyötä. Itse innostuin etenkin kahdesta jälkimmäisestä, pentuna ja teininä kun suurinta terapiaa oli kangaspuilla mattojen hakkaaminen.

Olen joskus lapsena katsellut kun äiti on tehnyt loimia, nyt kun sen pääsi näkemään ajatuksen kanssa vierestä, menipä heti kerralla jakeluun. Kotona nimittäin testasin itse yksinkertaisen loimen tekemistä ja pistelin sen pirtaan. 

Yllättävän nopsaa sai aikaseksi melkein metrin ohutta nauhaa, testiksi. Haaveina ois tehdä joku ylieeppisen hieno kitarahihna nostelutekniikalla ja muutamalla eri värillä. Häätyy vielä reenata kyllä ennenku mitään oikeita lankoja menen tähän napsimaan :D

Palmikoita ja nyörejä on myös tullut jonkin verran värkkäiltyä aiemmin, lähinnä ystävännauhoja ja joskus lienee letittänytkin neljällä. Näissä ohjeet on onneksi aika yksiselkoisia, kuvia katselemalla pääsee pitkälle. Jokaisessa nyörirrä alku tietenkin vähän tökki, mutta hommasta kun pääsi jyvälle, alkoi jälkikin tasaantua. 

Mullahan oli siis ihan oma tekniikka tässäkin touhussa, kaikki ku on pakko tehä sohvalla, mahdollisimman epäergonomisessa asennossa niin keksinpä laittaa nyörinpäät varpaaseen kiinni. Näin! 

Muuten meni nyöreily ja sormeilu aika hyvin, MUTTA TUO MUSTA LANKA OLI TOOOOSI PASKA IDEA. Novitan Tennesseetä ja voin kertoa että PURKAUTUU! Vähänkään kun lypsi niin lanka meni ihan säikeiksi eikä niitä erottanu enää toisistaan, siitä syystä mm. 8-säikeinen palmikko jäi tosi lyhyeksi, kuitenkin pitempi kuin pinna tuon langan kans. 

Pitäisi keksiä jostain paksua nyöriä tai kudetta niin voisi värkkäillä koiralle pari vetoköyttä.

Lisäksi kurssilla opeteltiin kirjontatöitä ja erilaisia pistoja. Minä ja käsinompelu ei olla vielä ainakaan löydetty yhteistä säveltä, joten ei menny ihan top 3 -juttuihin tämä. Pistot oli kuitenkin suht yksinkertaisia ja saihan ne tehtyä kun potki itseään vähän ahteriin. Vielä pitäisi tehdä omaan vaatteeseen vapaaehtoinen kirjontatyö, oon ajatellu tuota samettia vaan onpa niin hankala ja venyvä kangas, että liekö menee vain pilalle. Illalla testiin. 

Vasenkätisenä oli vähän ongelmaa että kummasta suunnasta ja miten päin pisto pitäisi syntyä, osa menikin sitten taas vähän vasemman käden tekniikalla, kun eiu tuo neula pysy kädessä niin hyvin ku pitäis. Aion jatkossakin käyttää pääasiassa virkkuukoukkua ;)

Lisäapua ja hyviä vinkkejä löytyi täältä.

I'd rather crochet

Himo virkata on suunnaton. En pysty lopettamaan. Siispä yksinäisistä lankapalloista eroon hankkiutuakseni tein pikkuveljelle + vaimokkeelle peiton.

 Velikullan sisutustaidot pääsi testiin, valkkasi värit.

Perjantaipuuhailuja

Onpas vain ollut touhun täytteinen päivä. Alkuviikosta me nin lupaamaan ystävälleni, että neulon hänen tyttöystävälleen lapaset synttärilahjaksi. Deadline neljä päivää. Onneksi tämä päivä oli hyvä päivä ja sain aikaseksi vaikka mitä muutaki!

Artte poseeraa valmiiden tumppujen kans. Kehtaaki antaa tyttöystävälle rukkaset syntymäpäivänä..

Joutessani tekasin myös laukun, kelpasi sekin lähteä mukaan maailmalle, bonusyllätyssektorina. Elehvantti on leikattu kangastilkusta, jota oon varjellu tuossa jo varmaan kuukauden, Afrikasta tuotuja, häätyy tarkoin miettiä mihin leikkaa. 

Tältä norsultahan puuttui siis takapuoli, siksi raaskin sen leikata. Yksi kokonainen siellä vielä on, meneeköhän toinen 15 vuotta ennenku siihen kehtaa kajota.

Välissä piti hutasta Arten takkiin pari patchia kiinni, vierähti näppärästi koko päivä Pfaffin edessä <3 

Missä joulumieli?

No, ei se peitto valmistunutkaan loppuunsa niin ajoissa, ensilumet kävi maassa kaks päivää! Tämä harmaa on nyt jotenki masentanu niin paljon ettei ole oikein mitään saanut tehtyä. Tai ainakaan valmiiksi asti. 

Onneksi nämä kaks piristää <3 

Uhrasin maanantain materiaaliopin muistiinpanojen kirjoitteluun, tajusin nimittäin että joululomaan on enää kaksi viikkoa ja vaikka mitä pitäisi saada aikaseks ennen sitä. Kotona ja koulussa. Onneksi on tullu oltua jota kuinkin hereillä tunneilla niin suht helpolla pääsee tässä ja onneksi on internet. Hyvä, että muistiinpanot saa kirjoittaa omia intressejä mielessä pitäen, itse olen etsinyt lisätietoa pääasiassa materiaalien ekologisuudesta ja niiden eettisestä tuotannosta.

Alpakka saa aina vähän lisäsydämiä. Siitä tulikin kirjotettua useamman sivun infot.

Äiti kävi kylässä muutama viikko sitte. Tai ei täällä asti, mutta itse vaivauduin Helsinkiin (kolmena viikonloppuna peräkkäin, ei enää tänä vuonna..) ja sain taas huipputuliaisia! Vaikka mitä tilpehööriä oli löytynyt Gamarrasta, ompelulankoja, nappeja, ratkoja, saksia. 

Tuolla on pohjalla muutamia kookoksesta tehtyjä nappeja, hienoja tummia. Aion käyttää niitä koristeena koulun hameprojektissa, joka on edennyt siihen pisteeseen että pääsin ensimmäistä kertaa sovittamaan viime viikolla. No eihän taas menny niinku piti. Ensin peruskaavaa piirtäessä olin lisännyt liian pienet väljyydet sivuille, joista seurasi että sovitushame oli hieman tiukka. Ei ongelma sinänsä, mutta tulipa kirjoitettua vähän huonot muistiinpanot kun kiireessä lähti koululta sovituksen jälkeen niin kaavaa muokatessa laitoin liikaa väljyyksiä, tuplasti mitä piti. Nyt sitten pienennellään. Huomiseksi kaivelen nappeja mukaan, jospa sitten kehtaisi jo muutaman kuvan räpsästä.

Äiskä toi myös lankaa. Tilasin pari kiloa mustaa, sain, jes! Vihdoin saan itelleki tehä mustasta jotain, villatakki. Jospa sitten joululomalla.. sininen oli isäpuolen ostos, kysyin että mitä haluaa niin kuulemma pipon. Mitähän tuosta lopusta 950 grammasta? :--D

Tampereen käsityömessuillakin tuli käytyä. Kamalastihan siellä oli kaikkea enkä edes tainnut käydä kaikiss näyttelyhalleissa, kuuma oli ja paljon väkeä, hyvä niin. Jotain kuitenkin jäi käteenkin, tämä kirja vuodelta 1966, pikaisella selailulla sieltä löytyy ohjeet ihan kaikkeen. Lisäksi ostin koukkuja, äitille huovutusvälineitä ja pari kerää sukkalankaa. Muutoin oli aika paljon kalliimpaa kuin olisin ajatellut, joten kankaat, joista haaveilin jäivät ostamatta. 

Lopuksi lisättäköön kuva keskeneräisistä töistä. Velikullalle pitäisi saada postiin kahdet villasukat, molemmista puolitoista paria valmiina. Ja Maran poncho, ei olis paha kun vaan ottais ja tekis. Edes motivaatiosuklaa ei ole toistaiseksi auttanut. Help?

Sateenkaaripeitto

Joskus syyskuun alkupuolella meni hermo ku ympäri kämppää pyöri pieniä alpakkapallosia vailla päämäärää. Valmistuneiden juttujen jämäkeriä siis. Aloin virkkaamaan niitä isoksi neliöksi, jossain välissä päätin että siitä tulee peitto. 

Koko oli tässä vaiheessa vielä erittäin epäselvä. Päätin, että minun lisäksi myös Arten pitää mahtua peiton alle piiloon. Jossain vaiheessa keksin, että peitto on valmis ku ensilumet tippuvat maahan.

Kävikin niin, että tauti yllätti ja olen maannut sohvalla kolme päivää. Ketut ensilumista, teen tämän valmiiksi nyt, ku kerran on aikaa. Sitä paitsi, näillä keleillä vaikuttais että sitä valkeaa saa vielä jonku hetken odotella..

Siinä se nyt roikkuu. Haluaisin tietää, paljonko tällä kaverilla on painoa mutta eihän mulla ole noin isoa vaakaa olemassa. Jäänee siis arvailujen varaan.

 Illalla testiin, että mahtuuko kööri lämpimään vai tuleeko sittenki tappelu.

Onko parempaa ku löhötä sohvan nurkassa pehmeän peiton alla litran teekupin kans?!